Somali – pelkojemme uusi kohde

Mielipide VIERASKYNÄ Helsingin Sanomat 30.9.2000

Somaleista on tullut suomalaiselle oivallinen kielteisten tunteiden maalitaulu, johon on helppo kohdistaa sietämättömät pelon ja vihan tunteet, kirjoittaa Hannu Penttinen

Suomalaisen ajattelua hallitsee jo kansakoulussa opittu lause: ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia!” Ulkomaalainen edustaa suomalaiselle yhä vierasta valtaa ja alistajaa. Sitä on täytynyt kunnioittaa ja kumartaa, pelätä ja vihata. Nämä asenteet heijastuvat nyt maahan muuttaneisiin ulkomaalaisiin kohdistuvana vihana. Viimeksi sen kohteeksi ovat joutuneet Vantaan Hakunilassa asuvat maahanmuuttajat, lähinnä somalit.

Hallitsimme pelkoamme aiemmin suuntaamalla se hyvään viholliseen, entiseen Neuvostoliittoon. Seurasimme idän ja lännen asevarustelukilpailussa itse asiassa pelon ja toivon teatteria. Vihdoin Neuvostoliiton kaaduttua omaan miekkaansa pelkäsimme mahdollista kaaosta ja sen seurauksia. Jälleen pelollamme oli kohde, jota tarkkailla.

Lama toi seuraavan kohteen 1990-luvun alussa. Taloudellinen lama koettiin silloin syyllisenä kaikkeen pahaan ja käynnistettiin lähes noitavainoja muistuttava jahti oikeudenkäynteineen, että saataisi syylliset esille kansan vihattavaksi.

Kun sitten yleinen mielenkiinto rötösherroja vastaan käytyihin oikeudenkäynteihin hiipui eikä niiden taloudellisista hyödyistä voinut juuri laulua virittää, kaukaisesta sodan raiskaamasta maasta alkoi virrata somaleja tunnetyhjiötämme täyttämään. He olivat mustempia kuin perinteiset mustalaiset ja poikkesivat eniten ulkomuodoltaan ja tavoiltaan muista vierasmaalaisista.

Somaleista on tullut oivallinen kielteisten tunteiden maalitaulu, johon on helppo kohdistaa sietämättömät pelon ja vihan tunteet. Vihamieliset tunteemme löysivät näin oivallisen kohteen omien rajojemme sisällä. Ei enää ryssävihaa, ei rötösherroja eikä poliittisia vihollisia. Somalit sopivat kaikille!

Ihminen on pelokas eläin, joka hyökkää kimppuun, kun ei voi paeta. Ihminen pystyy poistamaan äärimmäisen turvattomuuden ja pelon kokemuksensa muuttamalla sen hyökkäykseksi, joka latautuu voimakkaalla mielihyvällä. Näin heikkous ja avuttomuus kääntyvät voimaksi ja vahvuudeksi. Pelko on poissa, jäljelle jää viha. Olo on vahva ja väkevä.

Suomalaisessa sotien jälkeisessä kulttuurissa on paljon padottua pettymystä, pelkoa ja vihaa. Aikuiset sukupolvet ovat välttyneet kohtaamasta näitä tunteita, koska ovat voineet suunnata ne ulospäin ja purkaa ne hyväksyttyyn toimintaan.

Nuori sukupolvi ilmentää ja yrittää järjestää tunteidensa kaaosta etsimällä sopivaa purkausten kohdetta. Puhtaimmillaan skinit edustavat suomalaista toiminnan miestä, joka ilmentää syvimmän tunteensa sanattomana toimintana.

Maahamme muuttaneiden somalien omassa historiassa sodan kauhujen kokemus on paljon tuoreempi kuin meillä konsanaan. Heitä on tapettu, ryöstetty ja raiskattu. Monet ovat lähteneet riehuvaa pahuutta pakoon. Nämä kokemukset vainoavat heidän mieltään. Suomeen muuttanut nuori somalipolvi on tukalassa asemassa. Se ei voi palata synnyinmaahansa.

Somalinuoret eivät ole itse valinneet Suomea, heidän oli vain tultava tänne perheensä mukana. Heidän on opittava uusi kieli ja uusi kulttuuri. Heidän on kasvettava suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi ja löydettävä paikkansa länsimaisessa yksilökeskeisessä maailmassa.

Somalinuoren on opittava ajattelemaan yksilöllisesti suvusta ja perheestä piittaamatta, jos aikoo kehittyä ja kasvaa riippumattomaksi yksilöksi. Kuitenkaan hän ei voi asettua vanhempiaan ja sukuaan vastaan. Silloin

hänen on opittava uhmaamaan muita. Tässä asetelmassa on kaikki ainekset sovittamattomaan ristiriitaan suomalaisen ja somalin välillä. Kukaan ei sitä tietoisesti etsi. Se vain syntyy, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Ainoa keino välttää väkivaltaa on opetella puhumaan avoimesti kaikista asioista, jotka suututtavat, herättävät pelkoa tai vihaa. Kenenkään näkökulmaa ei saa hävittää tai mitätöidä. Ristiriitoja ja jännitteitä ei voida koskaan täysin poistaa eikä niitä pidäkään poistaa. Erilaisuudet ovat rikkaus, jos niihin kohdistetut uhat halutaan ja osataan hallita.

Hannu Penttinen

Lääketieteen ja kirurgian tohtori

Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja

Jätä kommentti