Miten voimme ehkäistä koulukiusaamista?

Blogi 2.4.2017

Kouluissa ilmenevä kiusaaminen on ikävä tosiasia. ”Kiusaaminen ei ole vitsi” tapahtuma käsitteli aihetta juuri Helsingin Narikkatorilla aprillipäivänä 1.4.2017.  Kiusaamiselle otollinen ympäristö on sellainen, josta kiusaamisen kohde ei voi niin vain poistua. Näitä ovat koulujen lisäksi päiväkodit ja työpaikat. Kiusaamista on ollut aina tavalla tai toisella. Mutta onko se silti hyväksyttävä tosiasiana myös tulevaisuudessa?

Olen toiminut koululääkärinä 20 vuoden ajan Helsingissä. Lähes päivittäin tapaan oppilaita, jotka kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta. Oman kokemukseni mukaan valtaosalla on taustalla koulussa tapahtuva kiusaaminen. Mielenterveyden oireet ilmenevat yleensä vasta sen jälkeen, kun uhri on päässyt koulusta ja on kiusaajien tavoittamattomissa. Yhteinen piirre on kokemus siitä, että kukaan ei auttanut heitä silloin kun kiusattiin. Moni ei uskaltanut edes kertoa kiusaamisesta kenellekään.

Myös kiusaajat ovat uhreja. Heillä on sisäinen pahan olon tunne, jota kukaan ei ole tunnistanut, ja siksi he siirtävät sen toiseen. Katsellessaan toisen kärsimystä, oma sisäinen kipu on poissa. Siksi kiusaaminen jatkuu tavalla tai toisella.

Kiusaamista voidaan ehkäistä siten, että jo varhaiskasvatuksesta alkaen me aikuiset opimme tunnistamaan lapsen henkisen kivun, yksinjäämisen, pelon ja turvattomuuden. Kun lapsi uskaltaa tuoda esiin pahan mielen, on meidän aikuisten osattava lohduttaa ja rauhoittaa lapsi turvallisella läsnäololla. Näin ei kenenkään jää sisäistä kipua, jota on tarve siirtää toisen kannettavaksi.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa puhutaan jo sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämisestä. Varhaiskasvatukseen ja kouluun on saatava hyviä työkaluja ja menetelmiä näiden arvokkaiden päämäärien saavuttamiseksi. Näiden taitojen opettaminen on kirjattava myös lakiin. Kun jokaisella lapsella on riittävä perusturva, tunteet hallinnassa, oma tahto tallella ja mahdollisuus toimintaan, niin silloin poistuu tarve kiusata ketään. Nykyinen lainsäädäntö on liian yleisluonteinen eikä määrittele kenen vastuulla on kiusaamiseen puuttuminen ja turvallisen koulutyöskentelyn takaaminen. Katso nykyisen lainkohdat tästä linkistä.

Hannu Penttinen